Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Ehkäise suurpalo & varaudu pahimpaan

Maataloudelle koituu useiden miljoonien eurojen suurpalovahingot joka vuosi. Katastrofin sattuessa hyvät pelastussuunnitelmat ja ammattilaisten tukiverkko auttavat.

Vuosittain maatiloilla tapahtuu 20–30 suurpaloa, ja vahingot voivat nousta useisiin miljooniin euroihin. Sähkölaitteistoista alkavia paloja on yli puolet. Muita yleisimpiä suurpaloihin johtavia syitä ovat moottori-työkoneista, lämpökeskuksista, tulitöistä ja varomattomasta tulen käsittelystä aiheutuvat palot.

Erityisesti öiseen aikaan palot pääsevät leviämään tuotantorakennusten kuivissa ja pölyisissä puurakenteissa niin suuriksi, että omatoiminen palon alkusammutus ja eläinten pelastaminen on lähes mahdoton tehtävä.

Suurpaloissa tuotantotilat tuhoutuvat usein eläimineen sekä irtaimistoineen ja keskeyttävät tuotantotoiminnan jopa parin vuoden ajaksi, ennen kuin uudet rakennukset, koneet ja tuotantoeläimet saadaan hankittua tilalle.

 

Yrittäjä voi pienentää tilansa suurpaloriskiä merkittävästi oikeilla toimilla.

Tärkeimpiä asioita ovat sähköasennusten ja laitteiden vuosittainen kunnossapito sekä ammattilaisen tekemät sähkötarkastukset viiden vuoden välein. Lisäksi sähköasennusten vikavirtasuojaus sekä tuotantotiloihin soveltuvat valaisimet ja lämmittimet pienentävät paloriskiä.

Palo-osastointien kunnossapidolla ja palo-ovien toimivuudella on mahdollista vähentää palonvaaraa. Tärkeää on myös tulitöiden suoritus erillään tuotantotiloista aina, kun se on mahdollista.

Moottorityökoneet olisi pidettävä puhtaina sekä huollettava ja säilytettävä ne erillään tuotantotiloista. Pää-virtakytkimen käyttö aina, kun koneella ei työskennellä, ehkäisee paloja.

Tilakeskukseen asennettu vuosittain huollettu palovaroitinjärjestelmä kertoo jo kytevästä alkupalosta; varhainen palon havaitseminen mahdollistaa eläinten pelastamisen ja omatoimisen alkusammutuksen oman väen voimin.

Maatilayrityksen kannattaa varautua huolellisesti tilalla tapahtuviin yllättäviin takaiskuihin. Suurena apuna on etukäteen mietitty tilakeskuksen ja tuotantotoimintojen pelastussuunnitelma katastrofien varalle. Valmiit suunnitelmat helpottavat kriisissä poikkeustilojen päätöksiä ja tilapäisratkaisuja.

Sopivia tilapäissuojia ovat usein jo kylmilleen jääneet navetat, joiden lypsytekniikkaa ja maidonkäsittelyä tulee osittain uusia, huoltaa ja testata, ennen kuin siirrettävä karja voidaan lypsää.

Myös eläinten ruokinta ja lannankäsittely voi olla työlästä ja aikaa vievää, josta ei selviä normaalilla työvoimalla. Laiduntavilla tiloilla pelastamista helpottavat ulkotarhat, joihin eläimet ovat tottuneet liikkumaan.

 

Maitotilaa kohtaavan katastrofin, esimerkiksi tulipalon, sattuessa maito-tilayrittäjä tarvitsee kaiken mahdollisen tuen.

Maidonhankintaosuuskunnan henkilökunta voi antaa kriisitilanteessa ulkopuolista
näkemystä siihen, miten asiat saadaan joustavimmin järjestettyä ja hoidettua. Tulipalon seurauksena maidonkeräilyyn saattaa tulla muutoksia, joka on myös hyvä muistaa ilmoittaa osuuskuntaan.

”Jos palotilanteessa ei ole eläimille omaa väistösuunnitelmaa, osuuskunnissa on hyvä tieto siitä, löytyisikö käyttöön esimerkiksi lypsykontti tai onko lähellä mahdollisesti tuotantonsa lopettaneita tiloja, jonne eläimet voitaisiin sijoittaa”, kertoo Osuuskunta Tuottajain Maidon hankintapäällikkö Antti Vauhkonen.

”Myös muista mahdollisista eläinten sijoituspaikoista meillä on tietoa, ja Valioryhmän joillakin osuuskunnilla on varastossaan lypsykontti.”

Osuuskunnissa pystytään etsimään sijoitustiloja esimerkiksi robottilypsyssä oleville eläimille robottitiloilta ja asemalypsyssä oleville lehmille asemalypsytiloilta. Myös tilasäiliö järjestyy osuuskunnan kautta tuhoutuneen tilalle.

Vauhkonen kertoo, että Osuuskunta Tuottajain Maidon alueella vakavia tulipalotilanteita on sattunut noin kerran vuodessa.

”Katastrofin keskellä yrittäjä saattaa itse olla niin järkyttynyt ja pää pyörryksissä, että me osuuskunnista voimme auttaa näkemään, miten tilanteessa on järkevää toimia.”

 

Heti vahingon jälkeisen ajan tärkeimpiä ratkaisuja on vakuutuksesta yleensä korvattavan uuden vastaavan navetan rakentamispäätös. Myös mahdollinen laajennushanke, joka vaikuttaa tulevaisuudessa kannattavuuteen ja tehostaa tuotantoa, arvioidaan.

Maatilayrittäjä tarvitseekin suunnitelmiensa ja päätöstensä tueksi hyvän kumppanuus- ja neuvontaverkon, jotta toimiva navetta-ratkaisu onnistuisi.

 

Teksti: Juhani Savolainen, riskipäällikkö, LähiTapiola Palvelut Oy