Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Korjuuaikanäytteiden avulla päätetään rehunkorjuun aloitus. Korkea sulavuus yhdessä hyvän käymislaadun kanssa pitää lehmät aktiivisina. Valio Artturi® -säilörehuanalyysit ovat maksuttomia kaikille valiolaisille maitotilayrittäjille. Kuva: Sari Perälä

Automaattilypsytilan menestyksen avain onnistunut säilörehu

Sujuva lehmäliikenne on automaattilypsytilan toiminnan perusta. Onnistunut ruokinta ja eläinten hyvä terveys parantavat merkitsevästi eläinten liikkumista ja maitotuotosta. Säilörehulla on keskeinen merkitys tavoitteiden toteutumisessa – noin puolet lehmän syömästä rehusta on nurmisäilörehua.

Säilörehun laadun vaihtelu on suurta, minkä vuoksi sen analysointi on välttämätöntä. Valio Artturi® -säilörehuanalyysi kertoo keskeiset asiat sekä säilönnällisestä että ruokinnallisesta rehun laadusta. Maidontuotannon kannalta on olennaista saada lehmä syömään runsaasti. Lehmien kuiva-aineen syönnin ja energiakorjatun maitotuotoksen välillä on vahva yhteys, sillä kuiva-aineen syönti selittää noin 95 prosenttia tuotosvaihtelusta.

Kuiva-ainelaboratorio navetassa. Hyötykasvikuivurilla määritetään säilörehun kuiva-aine.

Syönti-indeksi yhdistää rehun sulavuuden ja käymislaadun. Syönti-indeksiin vaikuttavat eniten rehun D-arvo eli sulavuus ja käymisessä syntyneiden happojen pitoisuus (maitohappo ja haihtuvat rasvahapot). Lisäksi indeksiin vaikuttavat kuiva-aine, kuidun määrä, sato (ensimmäinen sato tai jälkikasvu) sekä palkokasvien ja kokoviljasäilörehun osuus.

Syönti-indeksiä vertaamalla eri rehujen tuotantovaikutusta on helpompi arvioida. Kun säilörehua on vapaasti tarjolla, yksi piste tarkoittaa 0,1 säilörehun kuiva-ainekilon syönnin muutosta.

Hyvä säilöntälaatu vaikuttaa eläinliikenteeseen

Huolellisella rehunkorjuulla ja säilönnällä sekä olosuhteisiin nähden sopivan säilöntäaineen käytöllä varmistetaan mahdollisimman laadukas rehu pellolta ruokintapöytään. Työtehoseuran (TTS) Automaattilypsyhankkeessa Etelä-Pohjanmaalla todettiin, että hyvä säilörehun käymislaatu varmisti lehmien lypsyllä kulkua.

Hyvälaatuisen rehunsäilönnän onnistumisen tavoitearvot ovat: ammoniakkityppi enintään 40 g/kg N, haihtuvat rasvahapot enintään 10 g/kg ka ja maitoja muurahaishappo 35–60 g/kg ka.

Mitä parempaa säilörehu on käymislaadultaan, sitä vähemmän lehmät valikoivat karkearehua ja lajittelevat siitä tehtyä seosrehua.

Hankkeessa mukana olleilla tiloilla lypsykäynnit vähenivät 0,5 lypsyä/ lehmä/vrk, kun säilörehun säilönnällinen laatu oli heikko. Myös haettavien lehmien määrä tuplaantui. Virhekäyneessä säilörehussa on korkea pH suhteessa kuiva-aineeseen, runsaasti haihtuvia rasvahappoja sekä paljon ammoniakkityppeä, jolloin valkuainen on hajonnut. Virhekäyneen säilörehun syönti vähenee, sulavuus huononee ja se on myös riski maidon laadulle.

Vain hyviä rehuja lehmille

Kesän rehunsäilönnän onnistuminen paljastuu viimeistään rehun käyttöönotossa. Tuoksuuko rehu miellyttävältä vai pahalta? Rehun lämpeneminen selviää käsin tutkimalla. NurmiArtturi-hankkeessa todettiin säilörehun 15–20 asteen lämpenemisen vähentävän lehmien päivittäistä syöntiä 1,5 kilolla kuiva-ainetta syönti-indeksin antamaan ennusteeseen verrattuna, jolloin myös maitotuotos oli 1,5 kg/lehmä/päivä pienempi.

Siilojen korkeuden ja leveyden on oltava sellaisia, että rehua kuluu vähintään 15 cm päivässä ja viikossa metrin pituudelta. Tällöin rehu ei pääse lämpenemään. Pilaantunut rehu poistetaan aina, samoin irtorippeet siilon pohjalta.

Automaattiruokintaa käytettäessä on erittäin tärkeää estää rehun lämpeneminen välivarastossa/täyttöpöydällä. Epäpuhtaudet perusrehuissa heikentävät seoksen hygieenistä laatua ja säilyvyyttä. Käymislaadultaan epävakaa säilörehu on riski seoksen säilymiselle, lehmien syönnille ja terveydelle.

Hiivat, homeet ja bakteerit lisääntyvät päästessään tekemisiin hapen kanssa. Lämpeneminen on sitä nopeampaa, mitä enemmän rehuissa on hometta ja säilörehun käymislaadussa puutteita.

Säilö- tai seosrehun saatavuus näkyy lypsyissä

Säilörehun laatu vaikuttaa lannan koostumukseen ja eläinten takapään ja jalkojen puhtaana pysymiseen ja sitä kautta lypsyjen onnistumiseen.
 
Lehmät pysyvät aktiivisina, kun hyvälaatuista säilö- tai seosrehua on saatavilla koko vuorokauden. Automaattilypsyhankkeessa todettiin vähäisen karkearehu-/seosrehumäärän ruokintapöydällä lisäävän lehmien hermostuneisuutta ja kuormittavan erityisesti lypsyrobotin edustaa. Jos rehua ei ole ruokintapöydällä, lehmät hakevat sitä silloin muualta eli robotilta.

Ruokintapöydän kouru tai visiiripöytä pitää rehun lehmän ulottuvilla, muissa ruokintapöytäratkaisuissa rehua joudutaan siirtämään päivän mittaan lehmien saataville.

Parhaimmillaan lehmä saa jokaisella syöntikerralla kaikki rehukomponentit oikeassa suhteessa. Onnistunut ruokinta edistää hyvää terveyttä, joka näkyy muun muassa jalkaterveytenä ja lehmien parempana liikkumisena.

 

Tarkkuutta ruokintaan

Lehmät lajittelevat rehuja syödessään. Erityisesti seosrehuruokinnassa tapahtuu lajittelua, jos silpun pituus on yli viisi senttimetriä. Seoksen lajittuminen näkyy eri lehmien lantakasojen vetisyyden eroina. Myös väkirehujen määrä suhteessa karkearehuun on merkittävä pötsin happamuuteen vaikuttava tekijä.

Sekä erillisettä seosrehuruokinnassa olisi pystyttävä arvioimaan lehmien syömän karkearehun määrä. Tämä edellyttää säilörehun kuiva-ainepitoisuuden määritystä. Kuiva-aineen avulla rehujen suhteet ruokinnassa voidaan tarkentaa.

Hyvä säilörehu lähtee perusasioista