Maito ja Me

Valiolaisen maitotilayrittäjän ammattilaissivusto

Kuva Maarit Hellstedt

Ammoniakkipäästöt tutkimuskohteena

Ainakin navetan lämpötila ja lannan määrä vaikuttavat ammoniakkipäästöihin.

Haihtuvan ammoniakin määrä riippuu muun muassa lannan määrästä, mutta myös lannan typpipitoisuudesta ja pH:sta sekä sen käsittelytavoista ja käytettävistä kuivikkeista.

Navetan sisälämpötila vaikuttaa oleellisesti ammoniakkipäästön suuruuteen. Suomen oloissa tehtävät mittaukset ovat oleellisia, jos halutaan luotettavasti määrittää kotieläintuotannosta muodostuvaa kokonaispäästöä. Luotettavuus on tarpeen, sillä Suomi raportoi kokonaispäästöistä vuosittain EU:lle ja YK:n kaukokulkeutumissopimukselle.

Suomi raportoi kokonaispäästöistä vuosittain EU:lle ja YK:n kaukokulkeutumissopimukselle.

Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus tutkivat ammoniakin haihtumista lypsykarjarakennuksista hankkeessa, joka päättyi viime kesänä. Suomessa on ennen tätä tutkimusta tehty vain vähän haihtuvan ammoniakin määrän mittauksia eläinsuojista ja lantaloista, eikä yhtään tutkimusta samoista kohteista kaikkina vuodenaikoina.

Tutkimuksessa tehtiin tilatason mittauksia neljässä lypsykarjapihatossa ja kahdessa parsinavetassa eri vuodenaikoina noin yhden viikon mittausjaksoissa.

Viidessä navetassa oli lietelantajärjestelmä ja yhdessä muodostui kuivikelantaa. Lisäksi haihtuvan ammoniakin määrää mitattiin lietesäiliöistä.

Navetoissa mittaukseen käytettiin tallentavia ammoniakki- ja hiilidioksidipitoisuusloggereita.

Niitä asennettiin rakennuksen koon mukaan kolmesta neljään mittauskohtaan kolmelle eri korkeudelle. Lietesäiliön ympärille pystytettiin neljä mittausmastoa, joihin kiinnitettiin passiiviputket ja loggerit neljälle eri korkeudelle.

Mastoon on kiinnitetty passiiviputket ja loggerit mittauksia varten.

Pihattojen ammoniakkipäästöt vaihtelivat merkittävästi sekä samalla tilalla eri vuodenaikoina että tilojen välillä. Pääosin pihattojen ammoniakkipäästö oli alle 5 g/lehmä/vrk. Parsinavetoissa ammoniakkipäästö oli keskimäärin alle 3,5 g/lehmä/vrk. Lietelantavarastojen ammoniakkipäästö vaihteli säiliöneliömetriä kohti laskettuna 0,04–1,49 g /vrk.

Navetoista mitatut haihtuvan ammoniakin määrät tiloittain eri vuoden-aikoina sekä tilan keskimääräinen päästö, g/lehmä/vrk. n/a = ei mittaustulosta antureiden toiminta häiriön takia * = lannanpoiston toimintahäiriöstä aiheutunutta päästöpiikkiä ei ole sisällytetty keskimääräiseen päästöarvoon.

 

Tulosten hyödyntämistä testattiin kansallisessa ammoniakkipäästömallinnuksessa.

Mittauksissa todettu ammoniakkina haihtuvan typen osuus vaihteli melkoisesti ja oli 1–17 prosenttia lannan ammoniumtypestä.

Pihattomittausten keskiarvo 5,5 prosenttia on huomattavasti pienempi kuin päästömallissa oletuspäästökertoimella lietelannalle laskettu 17,6 prosenttia. Parsinavetoille mitattu keskiarvo, 9,3 prosenttia, on puolestaan suurempi kuin mallin tuottama alle 6 prosenttia.

Lietesäiliöistä puolen vuoden varastoinnin aikana ammoniakkina haihtuvan ammoniumtypen osuus oli keskimäärin noin 10 prosenttia. Se on sama kuin päästömallin tuottama nettopäästökerroin.


Teksti: Maarit Hellstedt, Sari Luostarinen, Juha Grönroos ja Hannu Haapala, Luke